Minä olen Marja Leena Lempinen. Tässä kuvasssa olen 68-vuotias, eli se on tuore.
Olen eläkkeellä toimittuani yli 30 vuotta englannin opettajana. Sen lisäksi opetin kaksi vuotta venäjän luokkaa.
Nykyisin päätyönäni on kirjoittaminen. Aihe on yleensä kielipolitiikka. Sysäys tähän kiinnostukseen oli vuoden 2004 kielilaki.
Koulussa kielet olivat lempiaineitani. Ruotsia opiskelin innolla koulun jälkeenkin, sillä olin käynyt yhden vuoden koulua Ruotsissa. Tuo innostus lopahti kielilakiin. Se oli minusta pahempi kuin tsaarin ajan kielidirektiivit. Tosin venäjän vallan aikana suomen kieli pääsi kehittymään. Sitä ei olisi tapahtunut, jollemme olisi irtautuneet Ruotsista.
Kielilain julkistamisen aikoihin Turun Sanomain sivuilla komeili Henrik Laxin kuva. Vaihdoin hänen kanssaan sähköpostiviestejä. Kirjoitin samaiseen lehteen otsikolla "Kielilaki oli pommi". Se sai Astrid Thorsin jyrähtämään. Olli Porra puolusti kirjoitustani.
Siihen loppui ruotsin kielen harrastus. Kielilaki on saanut paljon vahinkoa aikaan, ei ainoastaan tappamalla minun innostukseni.
Olisi korkea aika yrittää korjata syntyneitä vahinkoja, jollei se ole jo myöhäistä.
perjantai, 25. tammikuu 2008
Kuka olen?
perjantai, 7. joulukuu 2007
Yllättäviä uutisia.
Hesari on tullut katumapäälle. Kielikeskustelut ovat tehokkaasti herätelleet kansaa. Nyt on Hesarille ilmeisesti luettu lakia. Ei enää kielipolitiikkaa. Se on aloittanut tehokkaan sensuurin. Ensin kestoaiheet suljettiin, sitten niistä keskusteltiin 'täällä'. Siellä taas ilmoitettiin, että ketju on lukittu.
Aihetta ei voi vaieta kuoliaaksi. Jos Hesari joudutaan hylkäämään, mennään muualle. Tällä hetkellä Aamulehden ja Satakunnan Kansan sivustoilla voi keskustellla.
Kirjoja alkaa ilmestyä lisää. Tosin suomalaiset kustantajat ovat hiukan hankalia. Kukapa enää viitsisi printata koko käsikirjoitustaan ja lähettää paperipinoa postin kautta. Tosin ihan nyt viime kuukausina en ole yrittänytkään kysellä sähköisen viestinnän mahdollisuuksia, kun saksalainen BoD on toiminut hyvin. Joulun alla se tosin ruuhkautui. Suomalaiset ovat löytäneet sen.
torstai, 6. joulukuu 2007
Kirjat
Tulossa: Suomi-neidon kielitaito
Sivun alaosassa on kirjaesittely, josta löydät linkit kustantajan sivuille.
Muistathan Jari Helispuron kirjoittaman hienon kirjan "Virtuaalivaltion varjossa". Sen ja ylläolevista "Agricolan lapset" sekä "Kielipoliittisia puheenvuoroja" ykkösosan voi myös pyytää kirjastoihin ja kirjakauppoihin.
Muita voi tilata osoitteesta www.BoD.fi
Muistathan Jari Helispuron kirjoittaman hienon kirjan "Virtuaalivaltion varjossa". Sen ja ylläolevista "Agricolan lapset" sekä "Kielipoliittisia puheenvuoroja" ykkösosan voi myös pyytää kirjastoihin ja kirjakauppoihin.
Muita voi tilata osoitteesta www.BoD.fi
torstai, 6. joulukuu 2007
Tänne kokoamme kansanedustajien mielipiteitä.
Kerro, keihin kansanedustajiin olet ottanut yhteyttä.
Omalta osaltani kirjoitin
Päivi Lipposelle - ruotsi on suomalaiselle hyvin tärkeä kieli
Anni Sinnemäelle - kielilaki on Suomessa kohdallaan
Olen aikaisemmin ottanut yhteyksiä seuraaviin: Henrik Lax, Stefan Wallin, Janina Anderson ja viimeksi Eero Heinäluomaan. Heinäluoma toivotti oikein hyvää syksyn jatkoa. Edellisten kanssa vaihdettiin useita viestejä, mutta kannanhan tiedätte. Mahtoivatko edes saada ajattelemisen aihetta?
torstai, 6. joulukuu 2007
Kommentoin valituksia
'Tuntematon sotilas' puhuu ammattivalittajista. Olisiko tässä yksi sellainen?
Kun erilaisuus on rikkautta, niin miten olisi, jos ruotsinkielisiä uutisia rikastutettaisiin tekemällä saman tien eri kielivähemmistöjen yhteinen uutiskanava? Suomenkielisiä on koko maa täynnä, ja yleensä muunkielisetkin jo oman etunsa nimissä opettelevat suomea. Niinpä suomenkielisiä uutisia saakin tulla solkenaan. Ruotsinkieliset voisi osittain korvata englanninkielisillä, kun ruotsi on portti muihin kieliin.
Erilaisuus on rikkautta
Leila Rosenqvist (Degerby, 4.12.2007 10:57)Kun erilaisuus on rikkautta, niin miten olisi, jos ruotsinkielisiä uutisia rikastutettaisiin tekemällä saman tien eri kielivähemmistöjen yhteinen uutiskanava? Suomenkielisiä on koko maa täynnä, ja yleensä muunkielisetkin jo oman etunsa nimissä opettelevat suomea. Niinpä suomenkielisiä uutisia saakin tulla solkenaan. Ruotsinkieliset voisi osittain korvata englanninkielisillä, kun ruotsi on portti muihin kieliin.